Olisinko tyytynyt osaani,
kuten suurin osa silloin?
Olisinko hiljaa tehnyt sen,
mitä minulta tahdottiin?
En usko.
Jos isäni olisi ollut silloin samanlainen
hän olisi sanonut "saat olla mitä tahansa"
"älä pelkää"
"ole oma itsesi"
Olisin juossut kilpaa toisten ohitse
en olisi kiinnittänyt huomiota
niihin paheksuviin katseisiin
joita toiset kaltaiseni ja ylempiarvoiset
olisivat minulle suoneet
Olisin rakastanut
ja vannonut, etten tarvitse samaa
olisin ehkä rakastunut
mutta vaatinut aina omaa etuani
olisin kunnioittanut
mutta en kuten muut
Jos olisin elänyt silloin
olisin ollut ehkä halveksittu
mutta olisin ollut onnellinen
olisin ollut vapaa
Olisin ollut 1800-luvun nainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti