Sormiani polttaa, kun kosketan
enkä silti tahdo lopettaa
Huuliani kihelmöi kymmenkertaisesti
huulirasvan verran
Lupasin, et sä saat tehdä mulle mitä vaan
ota mut kokonaan
tai älä ollenkaan
mut tee ihan mitä vaan
kunhan et jätä lojumaan
Mä opettelin suutelemaan
ja koskettamaan
mä opin jopa valehtelemaan
Sä suutelit mun silmäluomia ja sanoit
et kaikki järjestyy
Mut missään ei oo enää järkeä
ja mä pyörittelen päässäni ajatusta
et pitäiskö mun lähteä
Sä valehtelit taas,
et olit muka ylitöissä
Juokset paikasta toiseen puhelin kourassa
ja huudat deadlineista
Ja vaikka yhekskyt prossaa on töitä
silti sielä on niitä puheluita,
joista sä et puhu totta
Ja mä nielen kaiken,
koska mä en halua jäädä yksin
Sä opetit mut kestämään mitä tahansa
kipua, pettämistä, hiusten repimistä
Ja lopulta sä kaaduit samaan sänkyyn
ja kuiskasit:
"Millanen päivä sulla oli"
Ja mä vajoon uudelleen
siihen itsesäälin veroiseen
jolle ei ole edes olemassa nimeä
ja mä vastaan et ihan jees
Kyl mä tiesin alusta asti,
et sä et oo se oikee
et meitä ei oo luotu toisillemme
Mut ehkä se viehätys piilee just siinä
et me ei kuuluta yhteen
ja vaikka sä hyppäät ties kenen sängyssä
mä pysyn silti tässä
koska mitä kauemmas sä meet
sitä enemmän mä painan kynnet sun lihaan
Etkä sä irrota mua
Anna mun jäädä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti