Sydänverellä

Minua raastoi nähdä ne sängyt
vieri vieressä, kauniista puusta veistettynä
pienet valkoiset patjat niiden sisällä
ja jotkut suloiset pussilakanat peittojen päällä

Se nostaa kyyneleet silmiini
ja ahdistuksen rintaani
en voi kuin kääntää katseeni
ja kuvitella, etten koskaan nähnytkään niitä

Vatsassani on musta solmumöykky
jota ei avaa kuin haaveeni toteutuminen
Mutta entä jos se ei koskaan toteudukaan?

Tuntuuko minusta silloin aina tältä
että jokin minusta puuttuu
että en ole kokonainen
jollen saa sitä, mitä tahdon

Sisimpäni tuntuu tyhjältä
koska tiedän, että siellä voisi olla jotain muuta
kuin se typerä solmukasa
joka kiristyy vielä vähän tiukemmalle aina
kun näen jotain sellaista
jonka uskon kuuluvan myös minulle

Olen hokenut sitä monille kuukausien ajan
ei se oo väärin näyttää että sä oot rikki
ei se oo väärin kaivata asioita, joita et omista

Ja tänään olen itse samassa veneessä
ja uskon, että se on ihan *** väärin
ja etten saa kaivata mitään
mikä tekisi minut onnelliseksi